Etelä-Karjalan työllisyysalue aloittaa toimintansa 1.1.2025

Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alussa valtiolta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Suomeen muodostuu uudistuksen myötä 45 työllisyysaluetta, jotka vastaavat 1.1.2025 alkaen työvoimaviranomaisen tehtävistä ja niihin liittyvien palvelujen järjestämisestä.

– Vaikka TE-toimistot lakkautetaan, tulevat Etelä-Karjalan asukkaat sekä yritykset ja työnantajat saamaan julkiset työvoima- ja yrityspalvelut jatkossakin samasta osoitteesta kuin nykyisin. Toimitilat säilyvät samoina. Isoin muutos on se, että Lappeenrannan kaupunki tulee vastaamaan vuoden alusta työvoimapalveluista koko Etelä-Karjalan maakunnan asukkaille ja yrityksille, kertoo elokuun puolivälissä työnsä aloittanut Etelä-Karjalan työllisyysalueen työllisyysjohtaja Sanna Natunen.

Suurin osa Suomeen muodostuvista työllisyysalueista järjestää palvelunsa vastuukuntamallilla, neljä kuntaa järjestää palvelunsa itse ja kaksi aluetta kuntayhtymämallilla.

– Etelä-Karjalassa Lappeenrannan kaupunki toimii vastuukuntana. Uudistus tuo kunnille lisää työkaluja työllisyyden sekä elinvoiman edistämiseen ja palvelut lähemmäs kuntalaisia, mikä lisää työvoimapalvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että kaikki nämä tekijät yhdessä tukevat työnhakijoiden nopeampaa työllistymistä sekä edistävät työllisyyden lisäksi koko alueen elinvoimaa, Natunen jatkaa.

Uudistusta on valmisteltu hyvässä yhteistyössä

Etelä-Karjalassa noin 130 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta, Kaakkois-Suomen TE-toimistosta, ELY-keskuksesta ja KEHA-keskuksesta, Lappeenrannan kaupungille. Etelä-Karjalan työllisyysalue tulee vastaamaan myös Etelä-Karjalan maahanmuuttopalveluista, joka nostaa työllisyyspalvelujen henkilöstömäärän liki 140.

– Valmistelun aikataulu on ollut tiukka, mutta työ on edennyt Etelä-Karjalassa erittäin hyvässä yhteistyössä. Mukana valmistelussa on tällä hetkellä 35 eri organisaatiota. Myös siirtyvä henkilöstö on osallistunut valmisteluun erittäin aktiivisesti, kiittää Natunen.

Kunnilla on hyvät lähtökohdat ottaa uusi lakisääteinen tehtävä vastaan ja kehittää palveluista entistä paremmin kohdentuva, paikallisten työmarkkinoiden erityispiirteet ja yritysten osaajatarpeet huomioiva kokonaisuus.

– Uudistuksessa ei ole kyse pelkästään työllisyyden edistämisestä. Elinvoiman vahvistamisen keinovalikoima koko maakunnassa kasvaa ja tämä vaatii eri toimijoiden yhteistyön koordinointia. Tavoitteemme on, että työllisyysalue tuo eri toimijoita valmisteluvaiheen päätyttyäkin yhteen alueen elinvoimaan, työllisyyteen, osaamisen kehittämiseen ja kotoutumiseen liittyvissä asioissa, täydentää muutosjohtaja Johanna Ilmoni Lappeenrannan kaupungilta.

– Palveluja ja henkilöstöä ei ole tarkoitus vain siirtää valtiolta kunnille. Uudistus on nähty myös mahdollisuutena kehittää työvoimapalveluja entistä vaikuttavammaksi. Valmistelussa on huomioitu muun muassa ammatillisen koulutuksen vahvempaa suuntaamista alueen työllisyyden parantamiseen ja yritysten tarpeita varten, sekä kotoutumisen edistämistä työllisyyden hoidossa. Kuntien rooli osaajien aktiivisessa houkuttelussa alueelle on edelleen tärkeää, täsmentää Natunen.

Valtio osoittaa kunnille rahoituksen

Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän. Määrärahoja ei ole jatkossa korvamerkitty valtion budjetissa tiettyihin palveluihin, vaan kunta saa itse päättää varojen käytöstä ja kohdennuksesta. Etelä-Karjalan työvoima- ja maahanmuuttopalvelujen lautakunta antaa oman talousarvioesityksensä lokakuun puolivälissä.

– Etelä-Karjalan kunnat osoittavat työllisyysalueelle rahoituksen ja budjetti tulee olemaan reilut 15 miljoonaa euroa vuositasolla, kertoo Natunen.

Uudistus pitää sisällään myös niin sanotun kannustavan rahoitusmallin, kun kuntien vastuuta työttömyysturvan rahoituksesta laajennetaan. Laajeneva rahoitusvastuu kompensoidaan kunnille erillisellä valtionosuuden lisäyksellä. Rahoitusvastuu kasvaa työttömyyden keston mukaan: mitä pidempään henkilö on työttömänä, sitä isomman osan kunta rahoittaa työmarkkinatuen, peruspäivärahan sekä ansiopäivärahan perusosan kuluista.

– Kunnat vastaavat itse työttömyysturvan rahoituksesta. Kannustavan rahoitusmallin takia Etelä-Karjalan kunnilla on jatkossakin intressi panostaa työllisyyteen, koulutukseen ja elinvoiman vahvistamiseen. Uudistukselle asetetut tavoitteet onkin mahdollista saavuttaa yhteistyössä alueen kuntien ja alueen muiden toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä. Valmistelussa hyväksi todettuja yhteistyötapoja tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa, täsmentää Natunen.

Asiointipaikat säilyvät ennallaan

Vaikka palveluiden järjestämisvastuu Etelä-Karjalassa siirtyy Lappeenrannan kaupungille, asiointipaikat säilyvät ennallaan, joten TE-toimiston asiakkaille muutoksen ei pitäisi näkyä. Etelä-Karjalan työllisyysalue palvelee edelleen Lappeenrannan ja Imatran TE-toimistojen palvelupisteissä, ja kotoutumispalveluiden tilaratkaisuja selvitetään. Töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka Työmarkkinatori.fi tarjoaa myös jatkossa työelämään liittyvää tietoa, palveluja sekä avoimia työpaikkoja. Etelä-Karjalan työllisyysalueen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.lappeenranta.fi, ja niitä päivitetään syksyn aikana.

Lisätietoja:

Sanna Natunen, Etelä-Karjalan työllisyysalueen työllisyysjohtaja
Puh. 040 522 9373, sanna.natunen@lappeenranta.fi

Johanna Ilmoni, Lappeenrannan kaupungin muutosjohtaja
Puh. 040 754 4710, johanna.ilmoni@lappeenranta.fi